Päivät on menny tässä aika plus miinus nolla, oon syöny aika "hyvin", oikeestaan sanan molemmassa tarkoituksessa. Hyvin sillain, etten oo mitään kamalia määriä ahtanut herkkuja suuhuni mutta vastapainoksi hyvällä omalla tunnolla syönyt enemmän kunnon ruokaa. Näin sen haluaisin taas menevän jatkossakin. On tullut kyllä mielihaluja, eilen iski yhtäkkiä kamala tarve syödä jotain, ihan mitä vaan. Onneks oon kuitenkin ollut viisas ja tyhjentänyt kaapit karkeista yms, enkä enää niitä, tai muitakaan vastaavia kuten keksejä, osta varastoon. No, löysin sitten rusinapurkin ja söin rusinoita :D. Oli hyviä.

Joops.. Ei siis oo mitään kertomista, tää ämmä syö hyvin eikä laihdu. Mutta herkuista on pysynyt erossa. Kaapissa on kyllä aikamoinen pussi viime vuonna Turkista ostettuja kovia karkkeja, niitä oon antanut itselleni luvan syödä hyvällä omalla tunnolla. Ne on sellasia pieniä värikkäitä nameja :D. Hih..

Oon harkinnut mennä lääkärille. Kertoisin sille tästä. Sanoisin että tää hallitsee mun jokaista viikkooni, päivääni, tuntiani ja jopa minuuttiani. Mutta mitä sitten tapahtuis? Lääkäri kysyis mitä haluan asialle tehdä, mitä sanoisin? Pyytäisin jotain ruokahalua poistavia lääkkeitä vai? Arvatkaa saisinko.. Mahtaako sellasia olla edes olemassa, luulen että ne lukeutuu joihinkin humpuuki-luontaistuote -osastoon. Saisinko jotain mielialalääkkeitä? Mutta enhän mä ole sairas... Vai olenko? En mä oikeen tiedä. Mutta asian ydin oli nyt se, että menisin lääkärille selittämään että no tällänen nyt vaivaa, on vaivannut jo kauan, en edes tiedä koska se alkoi ja haluan päästä siitä eroon, tai en oikeestaan. Antaisitko mulle jotain lääkettä mikä poistaa ruokahalua että voisin vähän laihtua? Ei kai lääkäri auta olemaan syömättä. Se varmaan soittais valkotakkiset ja heräisin Pitkästäniemestä seuraavan kerran. Saakos soittaa puhelun miehelle...

No, harkitaan siis vielä. Mutta loppuelämääni en jokatapauksessa halua elää miettien kokoajan syömisiä. Mutta ensin täytyy tarkkaan harkita mitä sanon. En halua että mua suljetaan minnekään. No tuskin se on ensimmäinen mitä tehdään syömishäiriöiselle. Mutta enhän mä oikeestaan ees oo syömishäiriöinen. Tai kai mä olen. Mikä muu tää sit vois olla...

Mutta sinällään ois hyvä idea kysyä lääkkeitä jotka auttaa hallitsemaan nälkää.. Tai suoraan sanottuna lääkkeitä jotka vie kokonaan ruokahalun. Koska enemmän ahmin ja oksennan kun kidutan mahdollisimman pienellä ruokamäärällä. Valitettavaa mutta tosiasia tällä hetkellä. 

Äh antaa olla. Katotaan jos pää ja ajatukset ois selvinny huomiseks.